keskiviikko 9. syyskuuta 2026

TAITEEN SATOA JA TAIDOKASTA BLUESIA TAITEIDEN YÖSSÄ


Tilaisuuteen esiintymään saatiin kaksi taitavaa blues-muusikkoa, Georgios Apostolakis ja Markus Jakola.



”Taiteen satoa”, Kemijärven Taideyhdistyksen syysnäyttely saatiin avata täydelle salille. 

Cafe ParrunPätkän ovet oli pakko lukita jo ennen tilaisuuden alkua tilojen täytyttyä.

Monet jäivät lukittujen ovien taakse, vaikka tulivat tilaisuuteen seitsemän aikaan.



Syksyn taidenäyttelyn avaus lauantaina 5.9.26 oli Taivaan tulien torin laitamalla sijaitsevassa kahvilassa. 

ParrunPätkä on tuttu ja kodikas paikka, jota sanotaan yleisesti Kemijärven omaksi olohuoneeksi.

Aluksi taidenäyttelyn avaukseksi suunniteltu tilaisuus kasvoi koko illan mittaiseksi Taiteiden yö -tapahtumaksi. 

Taidenäyttelyn avaamisen jälkeen esiintymään saatiin kaksi taitavaa blues-muusikkoa, Georgios Apostolakis ja Markus Jakola.




Tilaisuuden alkuun avattiin taidenäyttely ja valmistelimme siihen ohjelman ensimmäiseksi tunniksi.

Taidenäyttelyn nimeksi oli nimikilpailussa saatu ”Taiteen satoa”, joka sopikin hyvin syysaikaan.

Muutamaa päivää ennen tilaisuutta talkoilimme kaikkien osallistuvien taiteilijoiden työt seinille.

Valmistelimme sitten ohjelman taidenäyttelyyn. Avauspuhe, taiteilijoiden esittelyä ja ajatuksia, runoja sekä yksinlaulua ja Lauluilo-kuoron esitys. 

Lauluilo-kuoro esitti nimensä mukaan hyvän tuulen ilontäyteisiä lauluja.

Taidenäyttelyn avaustilaisuus oli tunnin mittainen, ja se päättyi kahdeksalta. 



Lauluilo-kuoro esitti nimensä mukaan hyvän tuulen ilontäyteisiä lauluja.



Viimein yleisö sai kuulla Georgios Apostolakisin ja Markus Jakolan odotetun, upean blues-konsertin.

Taiteiden yön tilaisuudet onnistuivat hienosti ja paikan vastaava tuli lopuksi kiittämään meitä. 

Hän kertoi tyytyväisenä ja hieman ihmeissään, että tilat olivat täynnä jo ennen taidenäyttelyn alkua.

”Teidän järjestämä tilaisuus onnistui hienosti”, hän sanoi.

Yleisö oli samaa mieltä ja antoi runsaat aplodit bluestaitureille. 

Palkintona sitkeistä taputuksista oli komea encore.





Himmeällä taivaalla tähdet loistavat kirkkaimmin. 

Ajatus tulee jostain ja lisään sen tarinaan, vaikka se on kenties hieman tunteellinen. 

Järki toki on oltava myös matkassa, ei kuitenkaan sillä tavoin, että järki jyräisi tunteet.





On aamuvarhainen, kun kirjoitan tätä blogia. Kello on vähän yli viisi ja ulkona lämpöä kolmisen astetta. 

Heräsin neljän maissa ja jotain unen mukana tullutta kulki hetken matkassani, kuin muistuttaen, ettei kaikki ole tässä ajassa. 

On myös toinen todellisuus, vakaa ja pysyvämpi kuin tämä.

Siksi, vaikka elämä välillä heittelee kuin syksyn lehteä laineilla, kannattaa pysyä rauhallisena, tosin joskus se on vaikeaa. 





”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman”, kaunis lause soi mielessäni tutusta runosta ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan”. 

Sen kirjoittaja Dietrich Bonhoeffer eli aikaa, jossa paha oli jo saanut tiukan otteen silloisesta maailmasta. 

Onneksi tänään ei olla sellaisessa tilanteessa vielä. 

On syytä olla kiitollinen, että voi elää vapaana enimmäkseen rauhallisessa maassa.

Vaikka täälläkin joutuu näkemään ja kokemaan kaiken olevan muuttumassa joka paikassa ympärillämme. 





Ilmastonmuutos on valtava tekijä, joka vaikuttaa kaikkeen olemiseen ja tekemiseen. 

Olen saanut omalta pieneltä osaltani nähdä tämän vuoden aikana linnuille, joutsenille ja muille vesilinnuille aiheutuvat pesintätuhot.

Kemijoen säännöstely sähkön hinnan vaihtuessa, on suurin syy lintujen pesien tuhoutumiseen. 

Aikoinaan se oli Euroopan paras ja suurin lohijoki. 

Nyt se  on ihmisen loputtoman ahneuden palvelija. 






Lähden kalaan ja rantaan tullessani aistin ensin hiljaisuutta, mutta sitten kuulen joutsenten äänen vyöryvän pitkänsillan suunnasta. 

Joutsenia on kerääntynyt jo kymmeniä yhteen rivistöön Kemijärven vesille. 

On lähdön tuntua, ilma kolea, noin kolmen asteen lämpö ja raikas luoteistuuli. 





Pian ne iskevät suuret valkeat siipensä ilmavirtaan ja nousevat lentoon, edessä on taas jotain uutta. 

Toisille ensi kerran, monille tuttua, kuitenkin jotain aina jää. 

Jotain, mikä saa ne jälleen keväällä palaamaan.



torvinenharry@gmail.com