Niitä ei pidetty kovin tärkeinä toiminnan kannalta. Otetaan kiinni tavattaessa ja palautetaan kotiosoitteeseen luki ohjeessa.
Moni oli kuitenkin surullinen. Pieniä onnen hetkiä kaipasivat lähinnä uupuneet, joilla ei ollut suuria onnen hetkiä.
He olivat eläneet pienten onnen hetkien varassa jo kauan. Niiden avulla jaksoi yllättävän hyvin. Monta päivää meni kuin huomaamatta.
MURHEET PEITON PAINONA
Toisinaan uupunut heräsi masentuneena. Monta murhetta painoi mieltä, ne kaikki vielä istuivat peiton päällä.
Ei tahtonut jaksaa nostaa sitä edes ylös. Teki mieli antaa periksi ja jäädä sinne. Jäädä koko päiväksi peiton alle.
Oli niin uupunut ja tiesi mitä on edessä. Näki koko sen harmaan päivän, joka oli edessä. Näki lipuvan elämän rämeikköön ja päättyvän mustaan suohon.
Imu oli vahva, sinne unohduksen suonsilmään. Elämän mustaan aukkoon.
ONNEN SÄDE
Mistä se sitten taas tuli. Pilkisti sieltä peiton raosta. Pieni onnen hetki. Tuli ja muutti kaiken.
Sai nousemaan ylös ja aloittamaan alusta kaiken.
Pieni onnen hetki. Kiskoi ylös epätoivon suosta, nosti ja vei eteenpäin, kantoi hetkestä toiseen.
Pienestä onnen hetkestä.
SUURET ONNEN HETKET
Suuret onnen hetket olivat peloissaan. Ne tiesivät, että olivat vaarassa paljastua.
Niiden olemassaolo oli uhattuna, sillä pienet onnen hetket suojelivat niitä.
Suuret onnen hetket olivat suuria vain pienten rinnalla. Nyt ne kutistuivat omaan kokoonsa.
Niistä tuli pieniä onnen hetkiä, mutta harvinaisia. Toiset eivät nähneet niitä koskaan.
He olivat saaneet aina vain pieniä onnen hetkiä.
Tarttuneet aina niihin, jaksaneet niiden avulla.
YLLÄTTÄVÄT HETKET
Muistin ajan, kun pienet onnen hetket vielä olivat täällä. Kaikki hetket olivat toisenlaisia.
Jokainen piti sisällään yllätyksen. Niitä odotettiin.
Niiden tuloon osattiin varautua. Onnen hetkeen.
Joku tuli silloin vastaan onnellisesti hymyillen. Sitä mietti, miksi hän oli onnellinen.
Ei hänellä ollut mitään syytä siihen.
HÄNEN OLISI PITÄNYT OLLA ONNETON
Hän oli köyhä ja sairas, eli yksin kylmällä vintillään ja sai vain pientä korvausta.
Tukea jolla pystyi vaivoin elämään.
Hänen olisi pitänyt olla surullinen ja apea, pettynyt ilme kasvoillaan kävellä katkerana kadulla.
Hän tuli kuitenkin ja sanoi olevansa onnellinen.
Uskoin sen, sillä hänen kasvonsa loistivat, niin ettei sitä edes kannattanut sanoa.
Hän näytti minustakin kadehdittavan onnelliselta.
Minun ei tarvinnut kysyä miksi hän on niin onnellinen.
Hän halusi heti kertoa sen.
JÄÄKUKAT VINTIN IKKUNASSA
Hän oli aamulla herännyt kylmässä ja pienessä vinttihuoneessaan yksin.
Oli ollut kova pakkanen eikä illalla lämmitetty pönttöuuni enää riittänyt lämmittämään huonetta.
Ikkunakin oli jäätynyt umpeen ja jääkukat täyttivät sen yläreunaan asti.
Aamuaurinko oli kuitenkin loistanut jääkukkien läpi uskomattoman kauniisti.
Hän kertoi silmät kyynelissä, mutta säteillen näystään ja siitä kuinka onnelliseksi hän tuli nähdessään ne.
Hän kertoi ajatelleensa, että näin kauniit kukkaset oli hänelle Taivaan Isä ojentanut jo aamusta.
Onnen pienet jääkukkaset.
HÄN JAKSOI NIIDEN AVULLA
Olen usein myöhemmin pohtinut tuota ihmistä ja hänen elämäänsä. Pientä onnen hetkeä, joka muutti kaiken.
Sai kolean vinttihuoneen muuttumaan sadunomaiseksi.
Toivon säteet tulivat kylmän lasin läpi kuin kukkaset. Onnen säteet, jääkukat ikkunassa.
Hänen päivänsä muuttui pienen onnen hetken ansiosta. Hän jaksoi niiden avulla.
Suuria onnen hetkiä elämä ei hänelle tarjonnut.
Oli suurta saada kokea pieni onnen hetki.
ELÄMÄ OLIKIN ERILAINEN
Milloin me kadotimme pienet onnen hetket?
Koska meistä tuli niin vaativia, että piti olla jotain suurta odotettavissa.
Sinne tähdättiin ja niitä odotettiin.
Kaikki oli viritetty siihen suureen onnen hetkeen. Hetkeen jota ei koskaan ehkä edes tullut.
Elämä olikin erilainen. Suuri kutistui tullessaan ja muuttui pieneksi, katosi johonkin ja ilmestyi kauempana.
Oli taas suuri ja edessäpäin. Suuri onnen hetki.
PUUTTUMINEN HUOMATAAN
Pienet onnen hetket ovat siellä missä niitä tarvitaan. Niiden osa on pieni ja huomaamaton.
Siksi niitä ei havaitse helposti. Niiden puuttumisen kyllä huomaa.
Ajan oloon elämä käy raskaaksi ilman niitä.
Pieniä onnen hetkiä.
 |
| Harry |
5 kommenttia:
Täytyy taaskin ihailla tuota kirjoittamisen lahjaa ,jonka olet saanut. Levollista ja rauhaisaa Joulun aikaa.🌟 Terv.munkkis
Täytyy taaskin ihailla tuota kirjoittamisen lahjaa ,jonka olet saanut. Levollista ja rauhaisaa Joulun aikaa.🌟 Terv.munkkis
Lämmin kiitos kommentistasi ja kauniista joulun toivotuksesta. Sydämellistä Joulunaikaa ja pieniä onnen hetkiä elämääsi
t.harry
Sun teksti osu ja uppos. Se sai miettimään, se oli kuin omat ajatukseni. Kiitos tästä upeasta kirjoituksesta. 🤗
Hei Elämää ja ajatuksia,
Kiitos kun kirjoitit nuo sanat ja minä sain löytää niistä onnen hetken. Aina kun kirjoittajana tulee hetki, jossa ajatukset kohtaavat, ymmärtää jotain. Uskon, että näin tapahtuu useamminkin. Kiitos, että kirjoitit tuosta hetkestä.
-harry
Lähetä kommentti