Tämä videoblogi kuvattiin Kemijärven asemalla heinäkuun lopulla 2024, eräänä sunnuntai-iltana Helsingin pikajunan lähdön aikoihin.
Kirjoittajan lapsuudesta ja matkasta kirjailijaksi
Video kulkee aseman, veturitallin alueen ja Kemijärven rantamien lisäksi ratapihoilla joilla lapsina liikuimme.
Video on kaksiosainen ja ensimmäisessä kerron lapsuudestani sekä ensimmäisistä kirjoistani.
 |
| Tämän runon kirjoitin eräänä yönä, kun dystonia oireili, mutta en tiennyt syytä outoihin pakkoliikkeisiin. |
Videon toinen osa on pääasiassa dystoniaan liittyvää. Kerron siinä, ratapihan maisemissa, Kemijärven rantamilla, tästä sairaudesta ja TUNTEMATON DYSTONIA -kirjasta.
Juuret veturitallin törmässä on ollut aina voimakas tekijä elämässäni. Olen aseman kasvatti ja imenyt siitä maisemasta juurien lisäksi kokemuksen elämän jatkuvasta muutoksesta.
TUNTEMATON DYSTONIA -kirjan taustoja ja tietoa dystoniasta
Asemaperän pojan tie - Dystonian kautta Osa 2/2
Tämä toinen osa dokumentista keskittyy paljolti dystoniaan, sairauden tietoisuuden lisäämiseen ja niihin tapoihin, joilla olen selvinnyt itse eteenpäin.
Tein tästä myös tämän videopainotteisen blogin. Toivottavasti saamme tälläkin tavoin tietoisuutta tästä harvinaisesta sairaudesta levitettyä.
Videoiden toivoisin löytävän mahdollisimman useita katsojia, niin ehkä tämäkin blogi osaltaan johtaa kohti dystonian parantavaa hoitoa.
Voimia, valoa ja iloa jokaisen elämään.
Marja-vaimoni kirjoittama kommentti:
Vierellä kulkeneena hämmästyn joka kerta, että Harri Harry Torvinen jaksaa kirjoittaa ja tehdä videoita, vaikka jokainen kerta vaatii lepotaukoja.
Varsinkin nyt, kun dystonia on vaikeutunut, kirjoittaminen näyttää todella vaikealta, kun pää on kääntynyt sivulle.
Dystonia, Kemijärvi ja Kemijärven asemaperä ovat saaneet laajasti huomiota.
Minun suuri toiveeni on, että dystonia sairautena tulee tunnetuksi ja siihen löytyisi jonakin päivänä oikeasti parantava lääke tai hoito.
Marja lausuu kirjoittamiani runoja kirjallisuustilaisuudessa
Kiitos rakas Marja-vaimoni, elämäni rakkaus, oma hymytyttöni, joka tuot hymyn myös asemaperän pojan huulille.
 |
| torvinenharry@gmail.com |
2 kommenttia:
Kiitos ,lähes kuin olisi tavannut. Oli mukava kuunnella eläväistä kertomusta ja vielä kuvan kera. Tv.munkkis
Lämmin kiitos, ajattelin olevan hyvä aika tehdä tällainen esittely. Olenhan pitänyt blogia pian yksitoista vuotta säännöllisesti ja kirjoittanut dystoniasta kirjan.
Iloa ja valoa elämäsi hetkiin -harry
Lähetä kommentti