MYRSKY OLI LIIAN VOIMAKAS

Virta saapuu jostain loputtomana ja voimakkaana. Missä sen lähde on? Mistä se kumpuaa ja kiertää.

Virta vie mennyttä ja kuljettaa sitä uudeksi ravinnoksi elämälle. 

Katselen vedessä poukkoilevaa haavanlehteä tumman veden pyörteessä.

Eilen se vielä eli turvallisesti suuressa puussa. Soi kauniisti syysillan tuulessa.

Yöllä tuuli yltyi ja puu, valtava jättiläinen, mäen korkein hallitsija kaatui myrskyssä. 

Yön pimeydessä puhaltava tuuli puhalsi voimalla, joka katkaisi suuren puun rungon kuin tulitikun. 

Haapa oli kestänyt vuosikymmeniä monia myrskyjä, mutta sinä yönä myrsky oli liian ankara. 

Aamun valonsäteet osuvat alas rinteeseen kaatuneen puun latvaoksiin. 

Metsä on myrskyn jälkeen hiljainen ja aika pysähtynyt. Tuuli ei enää vihellä jättiläishaavan oksissa.

Hiljainen tuulenvire ei enää soi kesäiltoina vihreissä lehdissä. 

Tikka ei enää lennähdä sen pystyyn kylkeen mäen korkeimmalle kohdalle. 

Palokärki ei tao nokallaan puun kylkeä tai etsi siitä syötävää.

Ei naputtele pesäkoloa pikkulinnuille. 

Alhaalle mäen pohjalle kaatunut puu on rysähtänyt keskelle varvikkoa virran rannalle. 

Puun latva on osittain vedessä.

Rinteen pohjalla, kaatuneen puun oksien ja syksyn värjäämien lehtien välissä on hento puolukanvarpu. 

Hiljaisena huokaava metsä kunnioittaa jättiläispuun kaatumista.

Myrskystä tyyntyneen aamun ensimmäiset valonsäteet osuvat varpuun ja kypsyvään puolukkaan.

Punainen puolukka hehkuu valossa kuin veripisara. 

Ehkä metsä itkee suuren haavan kaatumista. 

Pieni puolukanvarpu on selvinnyt myrskystä ehjänä. Se on pieni ja taipuisa, eikä myrskytuuli yltänyt sitä murskaamaan. 

Elämässä on joskus parempi olla pieni puolukanvarpu kuin suuri ja näkyvä jättiläishaapa. 

Pienen puolukanvarvun yli voi kävellä, mutta se ponnahtaa pian ylös. 

Tuuli voi taivuttaa sen matalaksi, mutta aamun aurinko nostaa varvun jälleen uuteen päivään. 

Siihen varvikon suojiin voi lintukin pesänsä tehdä. 

Noukkia kypsän marjan poikasille ravinnoksi.

Ole tarkkana ja pysy pienenä, sillä kaikella on tarkoitus ja jokaisella merkitys. 

Metsässä ei ole mitään turhaa, sillä myrskyn kaatama puukin palaa hiljalleen luonnon kiertoon. 

Se tarjoaa vielä maatuessaan ja lahotessaan paljon elämää metsälle ja sen asukkaille.

Älä koskaan unohda, että juuri siksi olet sellainen mikä olet. 

Sinut luotiin täsmälleen oikeaan tarkoitukseen.

Ole sellainen kuin olet.

Virta, vertauskuvien loputon lähde saapuu jostain loputtomana ja voimakkaana.

Missä sen lähde on? Mistä se kumpuaa ja kiertää.

Vie elämää ja kuljettaa elänyttä uudeksi muuttuvaksi. 

Hiljaa nousee haavanlehti syvältä virrasta tumman veden pyörteeseen.

Eilen se vielä oli värinä vehreässä puussa. Soi tuulessa.

Nyt se on elämän loputtomassa kierrossa virrassa. 

Katselen sitä istuessani kaatuneen jättiläishaavan rungolla. 

Annan ajatusteni virrata.

Harry