Kokemuksen kivuliailla kivipoluilla kulkeneita, kolhittuja sanoja.
Vain kipua tuntenut ymmärtää kipua tuntevaa.
Muille ne ovat kummajaisia.
Oudon maailman ääniä.
Kipu on vastalääke oireelle, jonka nimi on pärjääjä.
Siihen on moni sairastunut.
Ei ymmärtänyt särkyä ajoissa.
Ajatteli, että kestää mitä vain.
Aikansa kestikin.
Kunnes kipu otti mitat.
Kuori murtui kovuudesta.
Romahti sisäiseen painoonsa.
Ei tullut mitalia, ei standaaria.
Ei tultu kiittämään.
Ei edes käymään.
Tuli rikkinäinen.
Tuli kipujen ihminen.
Ihminen, joka ymmärtää.
Tuli särjetty.
Joka puhuu särkyneen kieltä.
Tuli inhimillinen.
Tuli ihminen.
Meitä on monta lukematonta.
Rikki mennyttä korjaamatonta.
Kipujen murtamaa kelvotonta.
Pärjäämätöntä kulkijaa.
Onnetonta ei kuitenkaan.
Sillä särkynyt on ymmärtänyt.
Aarteensa löytänyt.
Kipujen kirkastamat.
Rinnalla kulkevat.
Särkyneet sanat.
Niitä ymmärtävät.
 |
| Harry |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti