Elämä on aina ihme ja jokainen hetki lahja, jonka arvoa ei voi mitata. Tämän oivaltaa täysin, kun sitä hetkeä ei enää anneta. Voi huomata, että jotain suurta etsiessä ohitti pienen ihmeen. Piti sitä itsestään selvänä.  Pienen ihmeen arvo ei ole koko elämää muuttava voima. Se on voima kestää elämän vaikea hetki. Se on hetki, jossa häviävän ajan näkee yli pimeyden. Löytää tarkoituksen, kuin astuisi tyhjään ja osuisi johonkin pitävään. Pääsee yli siitä, mihin luuli putoavansa.  Yli päästyään katsoo taakseen ja luulee vain kuvitelleensa. Jatkaa matkaa ja unohtaa. Unohtaa pienen ihmeen. On kiire kohti suurta unelmaa.  Pienet ihmeet ovat usein niin tavallisia, ettei niitä kehtaa edes mainita. Kuitenkin jossain sisällään tietää totuuden. On kokenut ihmeen, mutta ei halua kertoa sitä. On joskus kertonut ja saanut huvittuneen naurahduksen. ”Mikä ihme tuo nyt oli”?  Kivuton hetki on ihme. Levon antava, lyhytkin uni on ihme. Oksalle lennähtävä lintu on ihme. Ystävällinen hymy on ihme. Hämärän murtava valo on ihme.  Pieni ihme päivässä voi olla joskus piilossa. Antaa etsiä itseään. Löytäessään huomaa, ettei se olekaan itsestään selvä. Eihän ihme ole koskaan sitä. Ei edes pieni ihme.  |
2 kommenttia:
Olen herkillä nyt ja tuli kyyneleet. Kivuton hetki on ihme…
Kiitos, että jaoit hetkesi meille lukijoille ja samalla tavoin kivun hetket kokeville. Omalla tavallaan täältä ei kivutta kukaan selviä. Ja kaikki kipu, on yhteistä kipua, kuin taakkaa jota kannamme. Toisille on suotu lahja kokea elämä kivun kautta, ehkä myös kivuton hetki on myös siksi äärettömän arvokas. Ihme se on. Ajatuksin.
-harry
Lähetä kommentti